RUNOT LAULUINA

Olet maamme, armahin Suomenmaa,
Ihanuuksien ihmemaa!
Joka niemeen, notkohon, saarelmaan
Kodin tahtoisin nostattaa.
- Kansalaislaulun alkusäe -

Monet J. H. Erkon runoista elävät vahvimmin lauluina. Tunnetuin Erkon sanoihin tehty laulu on varmaankin joululaulu No onkos tullut kesä. Myös Hämäläisten laulu ja Kansalaislaulu kuuluvat suomalaiseen yleissivistykseen.

Erkon aikaan suomalainen kuorolaulu oli vasta nousemassa. Se koettiin tärkeäksi osaksi kansallisen kulttuurin kehittämistä ja kansanvalistustyötä. Jyväskylän seminaarissa oli Erkon aikana musiikinopettajana A. E. Hagfors. Häntä kutsutaan Suomen musiikinopetuksen ja kuorolaulun isäksi. Hagfors sävelsi tai sovitti vanhoihin kansansävelmiin useita Erkon tekstejä, ensimmäiset jo vuonna 1871.

Myöhemmin Erkon runot innostivat muun muassa Oskar Merikantoa ja Erkki Melartinia. Jean Sibelius sävelsi runoilijan tekstiin oopperaa Veneen luominen. Teos ei koskaan valmistunut, mutta yhteistyön kylkiäisinä syntyivät Erkon teksteihin laulut Työkansan marssi 1893 ja Aamusumussa 1896. Erkon tekstit innostavat myös nykypäivän säveltäjiä kuten Kaj Chydeniusta ja Hannu Korhosta.

Erkon runoja lauluina muun muassa:

Laulu/ alkusäe (säveltäjä)

Kansalaislaulu/ Olet maamme armahin Suomenmaa (suomalainen kansansävel)
Jouluaatto/ No onkos tullut kesä (suomalainen kansansävel)
Hämäläisten laulu/ On mulle Suomi suloisin (saksalainen kansansävel)
Muistellessa/ Maailman pauhinassa sinutko unhotan (Oskar Merikanto)
Laula tyttö!/ Pieni tyttö sinisilmä (Oskar Merikanto ja Kaj Chydenius)
Vältän pulan/ Sinä kullanmurunen (Oskar Merikanto)
Laulu Vuokselle/ Mahtavasti, voimakkaasti (E. A. Hagfors)
Työkansan marssi/ Työkansa nouskaamme (Jean Sibelius)
Merelle/ Syvästi meri huokaa (Oskar Merikanto)
Murhelintu/ Kottarainen se murhelintu (Oskar Merikanto ja Kaj Chydenius)
Sanattomasti/ Ei ne kysyneet toisiltansa (Hannu Korhonen)