J. H. Erkko
Takaisin ylös

YSTÄVÄPIIRI

J. H. Erkolla oli ystäviä ympäri Suomea ja Eurooppaa. Varakkaammat orimattilalaiset tukivat nuorta J. H. Erkkoa koulutiellä, ja seminaariaikanaan hän solmi monia läpi elämän kestäneitä ystävyyssuhteita. Viipurin aikana ja kirjallisuus-, kulttuuri- ja yhteiskunnallisissa riennoissa ystävien määrä kasvoi entisestään. J. H. Erkko oli monessa mukana ja hyvä seuramies, joten ystäviä löytyi aina. Monet ystävistä olivat taiteilijoita ja kulttuuri-ihmisiä, joiden kanssa yhteistä oli suomalaisuuden rakentaminen.

Juhani Aho (1861−1921): Kirjailija ja sanomalehtimies. Juhani Aho oli Eero Erkon ja Arvid Järnefeltin kanssa Päivälehden perustajajäseniä. Asui myös Tuusulassa samaan aikaan J. H. Erkon kanssa. Nuoren Suomen piirin jäsen.

Santeri Alkio (1862−1930): Kirjailija sekä Etelä-Pohjanmaan Nuorsuomalaisen Maalaisliiton perustaja. Santeri Alkion kautta J. H. Erkko tuli kosketuksiin nuorisoliikkeen kanssa ja kävi kirjeitse asiasta paljon keskusteluja Alkion kanssa. Alkio puolusti maalaiselämän arvoja ja vaali raittiutta sekä terveitä elämäntapoja, jotka olivat myös J. H. Erkon sydäntä lähellä.

Kaarlo Bergbom (1843−1906): Suomalaisen teatterin perustaja (nyk. Kansallisteatteri) ja näytelmäkirjailija. 1870-luvulta lähtien uurasti suomenkielisen teatterin hyväksi, hankki ohjelmistoon tunnettuja ulkomaisia draamoja sekä lähes kaiken esityskelpoisen suomenkielisen näytelmäkirjallisuuden. Bergbom vaikutti omalta osaltaan myös J. H. Erkon näytelmien esittämiseen. Kaarlo Bergbomin sisko Emilie Bergbom (1834−1905) auttoi veljeään Suomalaisen teatterin toiminnassa mm. hoitamalla raha-asioita sekä puvustusta.

Minna Canth (1844−1897): Kirjailija, innokas lehtikirjoittaja sekä kauppias. Minna Canthiin J. H. Erkko tutustui veljiensä Ruuton ja Eeron välityksellä. Ruuto ja Eero vierailivat Canthin luona Kuopion Kanttilassa, jossa Canth tutustutti heidät realistiseen kirjallisuuteen ja realismin ohjelmaan. Veljiensä välityksellä realismin ohjelma välittyi myös J. H. Erkolle, vaikkei J.H.:sta realistia tullutkaan. Myös J. H. Erkko vieraili ajoittain Kuopiossa Minna Canthin luona, yhdistihän heitä moni 1880- ja 1890-lukujen keskeinen kysymyksenaihe, kuten naiskysymys, raittiuskysymys tai työväenkysymys. Nuoren Suomen piirin jäsen.

K. A. Castrén: K. A. Castrén takasi Juho Lallukan ja Jaakko Häklin kanssa J. H. Erkolle 100 markan kuukausitulot eläkkeen lisäksi, jotta J. H. voisi keskittyä runoilemiseen.

Eero (Erik) Erkko (1860−1927): J. H. Erkon pikkuveli, joka myöhemmin oli yhdessä Juhani Ahon ja Arvid Järnefeltin kanssa Päivälehden perustajia. Keskusteli J. H. Erkon kanssa paljon sanomalehden toimittamisesta sekä antoi epäkäytännölliselle isolleveljelleen ajoittain taloudellisia neuvoja. Nuoren Suomen piirin jäsen.

Ruuto (Elias Rudolf) Erkko (1863−1888): J. H. Erkon pikkuveli ja lahjakas kirjailijan alku, jonka elämä kuitenkin päättyi varhain. Kuului Minna Canthin kirjallisuuspiiriin, josta saamiaan vaikutteita välitti isolleveljelleen. Ruuto antoi J. H. Erkolle lukuvinkkejä sekä kirjallisia neuvoja ja toimi ajoittain tämän ateljeekriitikkona.

Lucina Hagman (1853−1946): Lucina Hagman toimi opettajana sekä Hämeenlinnassa että Helsingissä että vuonna 1892 perustetun Unioni Naisasialiitto Suomessa ry:n ensimmäisenä puheenjohtajana. Lucina Hagman oli myös ensimmäisen suomenkielisen yhteiskoulun perustajia ja toimi sittemmin sen johtajana. Hän perusti myös oman suomalaisen yhteiskoulunsa: Helsingin uuden yhteiskoulun. Lucina Hagman perusti Sivistystä kodeille yhdistyksen vuonna 1899, jonka nimi muutettiin vuonna Marttaliitoksi. J. H. Erkkoa ja Lucina Hagmania yhdisti usko kansan muokkaamiseen kasvatuksen ja opetuksen avulla sekä rakkaus suomen kieltä kohtaan.

Pekka Halonen (1865−1933): Taidemaalari Pekka Halonen oli J. H. Erkon naapuri Tuusulassa. Pekka Halonen oli naimisissa Erkon ystävän Eero Mäkisen tyttären Maijan kanssa. Pekka Halonen kuului Erkon lailla Nuoren Suomen piiriin, ja ystävyyssuhteesta kertoo sekin, että Pekka Halosen veli Antti Halonen suunnitteli ja valvoi Tuusulaan J. H. Erkon kodin Erkkolan rakentamista.

A. G. Hovilainen (1841−1xxx): J. H. Erkon käymän kiertokoulun opettaja ja myöhemmin Jyväskylän seminaarin opettaja. Hovilainen ja Erkko ystävystyivät ja Hovilainen mm. opetti J. H. Erkolle Jyväskylän seminaarin pääsykokeissa vaadittuja tietoja.

Jaakko Häkli: Jaakko Häkli takasi Juho Lallukan ja K. A. Castrénin kanssa J. H. Erkolle 100 markan kuukausitulot eläkkeen lisäksi, jotta J. H. voisi keskittyä runoilemiseen. Häklin kanssa J. H. Erkko teki myös vuonna 1900 ulkomaanmatkan, jolloin he matkustivat Euroopan läpi Egyptiin ja Palestiinaan. Häkli ja Juho Lallukka lainasivat Erkolle myös 4 000 markkaa, joilla Erkko osti maapalstan talolleen.

Santeri Ivalo (1866−1937): Kirjailija sekä Päivälehden toimittaja ja päätoimittaja. Päivälehden lakkauttamisen jälkeen toimi toimittajana Helsingin sanomissa. Nuoren Suomen piirin jäsen.

Armas (1869−1958) ja Maikki (1871−1929) Järnefelt: Armas Järnefelt oli säveltäjä, Maikki Järnefelt (myöh. Järnefelt-Palmgren) oli ooppera- ja lied-laulajatar.

Arvid Järnefelt (1861−1932): Juristi, kirjailija ja sanomalehtimies. Arvid Järnefelt oli Eero Erkon ja Juhani Ahon kanssa Päivälehden perustajajäsen. Nuoren Suomen piirin jäsen

S. A. Keinänen (1841−1914): J. H. Erkon seminaaritoveri. Seminaarin jälkeen jatkoi opintoja Helsingissä Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa. Toimi piirustuksenopettajana taidemaalarin uran ohella. Keinänen edusti düsseldorfilaista maalaustapaa ja teki ensisijaisesti henkilökuvia ja lapsiaiheita mutta myös maisemia ja kalevalaisia aiheita. Ystävyys J. H. Erkon kanssa jatkui seminaariajan jälkeenkin, sillä molempien toimiessa opettajana keskusteltavaa riitti mm. Suomen kouluoloista mutta myös taide- ja kulttuurielämästä.

Robert Kiljander (1848−1924): Postivirkailija ja kirjailija, joka kirjoitti huvinäytelmiä.

Kustaa Killinen (1849−1922): J. H. Erkon seminaaritoveri. Myöhemmin kansakoulunopettaja. Opettajantyönsä ohella Kustaa Killinen kirjoitti myös pieniä tarinoita ja lehtijuttuja

P. Komonen: Käkisalmelainen P. Komonen toimi J. H. Erkon neuvonantajana hänen asettuessa Käkisalmen valtiopäivämiesehdokkaaksi. Erkko keskusteli kirjeiden välityksellä Komosen kanssa myös muista ajankohtaisista asioista, poliittisista tapahtumista, kulttuuri- tai taide-elämästä sekä taiteilijaystävistä.

Juho Lallukka (1852−1913): Juho Lallukka toimi Käkisalmen ja sittemmin Viipurin kaupunginvaltuuston puheenjohtajana sekä viimeiset elinvuotensa kansanedustajana. Hän oli myös menestyvä liikemies, joka osallistui innolla ajan kansallisiin rientoihin. Suomalaisuusmiehenä hän oli keskeisesti mukana kansan sivistystyössä, nuorisoseuran perustajana, Maaseututeatteriyhdistyksen hallituksen puheenjohtajana ja kotimaisen kirjallisuuden tukijana. Juho Lallukka yhdessä Jaakko Häklin ja K. A. Castrénin kanssa takasi J. H. Erkolle 100 markan lisäkuukausitulot, jotta tämä voisi keskittyä kirjoittamiseen eikä tämän tarvitsisi etsiä töitä opettajaneläkkeensä lisäksi. Juho Lallukka yhdessä Jaakko Häklin kanssa lainasivat Erkolle myös 4 000 markkaa, joilla Erkko osti maapalstan talolleen.

Kasimir Leino (1866−1919): Taidekriitikko ja taiteen monitoimimies. Kasimir Leino kirjoitti runoja ja näytelmiä sekä sanoitti mm. Jean Sibeliuksen Oskari Merikannon sävellyksiä. Nuoren Suomen piirin jäsen.

Gustav Lönnberg: Seminaaritoveri. Vaikutti J. H. Erkkoon herättävästi ja auttoi tätä etenkin ensimmäisten runokokoelmien valmiiksi saattamisessa.

Oskari Merikanto (1868−1924): Säveltäjä. Merikanto sävelsi useita J. H. Erkon runoja, kuten Muistellessa, Laula tyttö! ja Merelle.

Eero Mäkinen (1845-1902): J. H. Erkon seminaaritoveri. Kotoisin Sortavalan Myllykylästä, jossa toimi myöhemmin seminaarin lehtorina sekä tehtailijana. Eero Mäkisen tyttäristä Maija avioitui taidemaalari Pekka Halosen ja Helmi taidemaalari Väinö Hämäläisen kanssa.

L. Onerva (1882−1972): Runoilija ja kirjallisuus- ja taidekriitikko. J. H. Erkko sekä Maila Talvio auttoivat L. Onervaa ensimmäisten runojen julkaisussa.

E. N. (1864−1935) ja Helmi (1871−1967) Setälä: E. N. Setälä oli kielen ja kansanrunouden tutkija sekä suomen kielen ja kirjallisuudentutkija. Helmi Setälä oli kirjailija ja toimittaja. Setälät asuivat vuosia Tuusulassa J. H. Erkon Erkkolan läheisyydessä.

Jean Sibelius (1865−1957): Säveltäjä. Jean Sibelius sävelsi mm. J. H. Erkon Työkansan marssin. Sibelius myös asui Aino-vaimonsa kanssa J. H. Erkon Erkkolan läheisyydessä Tuusulassa.

Edla Soldan (1828−1904): Edla Soldan toimi vuosina 1863−1879 Jyväskylän naisseminaarin suomen kielen ja piirustuksen opettajana. Hän opetti myös miesseminaarin puolella piirustusta ja perspektiivioppia. Edla Soldan tuki ja kannusti lahjakkaita oppilaitaan, kuten J. H. Erkkoa sekä myöhemmin tämän veljiä Eeroa ja Ruutoa, ja toimi heille äidillisenä sekä ajoittain jopa taloudellisena tukena ja apuna. Edla Soldan oli myös Erkon runouden ensimmäisiä ja hartaimpia ymmärtäjiä ja opastajia. Jyväskylän seminaarin jälkeenkin Edla Soldan vaikutti J. H. Erkon elämään kirjeiden välityksellä.

Kaarlo Vuori (1863−1914): Turun piirustuskoulun johtaja.