Erkkola siirtyy kulttuurikäyttöön
25.10.2006
J. H. Erkon koti Erkkola on siirtymässä kulttuurikäyttöön runoilijan muistovuoden kunniaksi. Tuusulan kunta on ostamassa Tuusulan Rantatiellä sijaitsevan Erkkolan ja on perustamassa taloa varten J. H. Erkko -rahaston. Erkkolan oston mahdollistaa Jane ja Aatos Erkon säätiön lahjoittamat varat. J. H. Erkko oli ministeri Aatos Erkon isosetä. Erkkolan tulevasta kulttuuri- ja näyttelytoiminnasta tulee vastaamaan Tuusulan kunnan kulttuuri- ja museopalvelut. Erkkola täydentää Tuusulan Rantatien kulttuuritarjontaa.
Erkkolaan esille J. H. Erkon monipuolista tuotantoa
Erkkolassa tullaan järjestämään monipuolista kulttuuri- ja näyttelytoimintaa. Erkkola tulee olemaan erityisesti kirjallisen kulttuurin keskus, jolla on vahva yhteys musiikkiin, kuvataiteeseen ja teatteriin. Talossa kohtaavat runous, näytelmäkirjallisuus, sanoituslyriikka, sanataide, retoriikka ja journalismi.
Juhana Heikki (Johan Henrik) Erkko (1849−1906) oli 1800-luvun lopun keskeinen kulttuurivaikuttaja. Hän oli suosittu runoilija, näytelmäkirjailija ja sanomalehtimies, jonka kynä palveli aikakauden aatteita ja ihanteita. Erkko oli vahva ja innokas Suomen kielen ja kulttuurin sekä kansanvalistuksen levittäjä. J. H. Erkon tuotanto on laaja ja monipuolinen; hän kirjoitti runoja, proosaa ja näytelmiä. Myös monet Erkon runoista elävät edelleen lauluiksi sävellettyinä.
Erkkola valmistui vuonna 1902
J. H. Erkko rakennutti talonsa Tuusulan Rantatien varteen. Erkko halusi asua lähellä ihailemansa kansalliskirjailija Aleksis Kiven viimeistä asuinsijaa. Erkkola valmistui kesällä 1902. Taidemaalari Pekka Halonen suunnitteli Erkkolan ja hänen veljensä toimi rakennusmestarina. Arkkitehtuuriltaan Erkkola edustaa kansallisromanttista tyyliä. J. H. Erkko sisusti talonsa kalevalaiseen tyyliin. Huomionarvoisin huone oli karjalaistyylinen pirtti, jossa oli vihreä takka. Runoilija asui Erkkolassa vajaat viisi vuotta, kuolemaansa saakka.
Erkkola on toiminut yksityiskotina. Se on noin 300 m²:n kokoinen, kaksikerroksinen hirsirakennus, jossa on kahdeksan huonetta. Tontin pinta-ala on 2 130 m². Kuntokartoitusten mukaan talo on hyvässä kunnossa.
J. H. Erkko kuului Tuusulan Rantatien taiteilijayhteisöön
1800-luvun lopulla Tuusulan Rantatielle syntyi ainutlaatuinen taiteilijayhteisö. Tuusulanjärvi ja kansalliskirjailija Aleksis Kivi houkuttelivat alueelle Suomen taiteen kultakauden mestareita.
J. H. Erkon lisäksi Tuusulan Rantatien taiteilijayhteisöön kuuluivat kirjailija Juhani Aho, taidemaalari Pekka Halonen, taidemaalari Eero Järnefelt, säveltäjä Jean Sibelius ja runoilija Eino Leino. Rantatien taiteilijayhteisö toimi erityisesti suomalaisuuden ja suomalaisen kulttuurin puolesta. Aholan, Suvirannan, Halosenniemen, Erkkolan ja Ainolan taiteilijakodeissa taide oli ystävyyttä lujittava ammatti ja elämäntapa. Erkkola tulee täydentämään Tuusulan Rantatien kulttuuritarjontaa.
J. H. Erkko oli toimittamassa yhdessä muiden Rantatien taiteilijoiden ja Suomen kulttuurielämän keskeisten vaikuttajien kanssa vuonna 1889 perustettua Päivälehteä. Lehti alkoi julkaista vuonna 1891 joulualbumia, Nuorta Suomea, jossa kirjailijat, lehtimiehet ja kuvataiteilijat ilmaisivat taiteen avulla mielipiteitään venäläistämistoimista yhä tiukkenevan sensuurin aikana. Nuoren Suomen piiri koki keskeiseksi tehtäväkseen kansallisen identiteetin vahvistamisen. Pekka Halosen isännöimä Halosenniemi oli usein Nuoren Suomen piiriläisten kokoontumispaikkana. Nyt sata vuotta myöhemmin taiteilijat ovat jälleen Rantatiellä näyttelyssä Nuoren Suomen piiri kokoontuu Halosenniemessä. Näyttely on esillä 10.10.2006−14.1.2007 Pekka Halosen ateljeekotimuseossa.
J. H. Erkon Muistovuonna tapahtuu
Vuonna 2006 on vietetty runoilija J. H. Erkon muistovuotta, jota on juhlistettu erilaisin näyttelyin ja tapahtumin. Muistovuoden päänäyttely, Aatteiden mies − J. H. Erkko, kertoo runoilijan elämästä, aikakauden aatteista ja ystäväpiirin yhteisestä työstä autonomian ajan Suomessa. Näyttely on esillä 9.10.−5.11.2006 Orimattilan taidemuseossa, 16.−26.11.2006 Sanomatalon Mediatorilla ja 20.12.2006−4.2.2007 Taidemuseo Martta Wendelinissä Tuusulassa. Aatteiden mies -näyttelyyn liittyy myös luentosarja, jonka kaksi viimeistä osaa pidetään Helsingissä Mediatorilla; 20.11. luennoitsijoina ovat professori Seppo Zetterberg ja kirjallisuudentutkija Mervi Kantokorpi ja 22.11. professori Panu Rajala ja tutkija Tarja Soiniola.
Lukuisista J. H. Erkon Muistovuoden tapahtumista nousee erityiseen arvoon Erkkolan siirtyminen kulttuurikäyttöön sekä syyskuussa julkistettu professori Panu Rajalan teos Runoilijan sydän − J. H. Erkon täyttymätön elämä. Otavan kustantama teos on koskettava kuvaus runoilijasta sekä hänen runoistaan ja rakastetuistaan.
Lisätietoja J. H. Erkosta saa muistovuoden www-sivuilta jherkko.fi ja Jane ja Aatos Erkon säätiöstä säätiön verkkosivuilta jaes.fi.
Lisätietoja: asiamies Heli Rahka, Jane ja Aatos Erkon säätiö p. 040 500 9600, Tuusulan kunnanjohtaja Hannu Joensivu p. 040 314 3001 ja Tuusulan kulttuuri- ja museotoimenjohtaja Marke Naski p. (09) 8718 3456